Doom 3 BFG Edition näyttää ja toimii niin hyvin Xbox 360:lla, että id ei ole edes tuonut PC-versiota Gamescomille
Vaikka ikää on vasta kahdeksan vuotta, Tuomio 3 Sen selvästi brutaali ja anteeksiantamaton lähestymistapa saattaa hyvinkin johtaa siihen, että jotkut uudemmat pelaajat luokittelevat sen hieman narisevaksi näinä päivinä. Pelattuamme juuri uuden Gamescomin uuden ja päivitetyn BFG Editionin demon olemme kuitenkin yhtä vaikuttuneita kuin koskaan. Lisäksi itse asiassa.
Se on sileä, liukas ja – joita pahentaa eräät erinomaiset surround-kuulokkeet – silti kamalan pelottava. Itse asiassa, erityisesti konsolipelaajille, se on todennäköisesti paras, mitä se on koskaan näyttänyt tai pelannut. Alkuperäinen Xbox-portti oli hienosti toteutettu 'quart into a pint pot' -muunnos, mutta 360-versio on aivan yhtä onnistunut kuin alkuperäinen julkaisu, joka ilmeisesti vaati kaikkea parasta, kun se ilmestyi PC:lle vuonna 2005.
Demo mahdollistaa 3D-katselun, vaikka pelasimmekin sitä 'passiivisen' 3D-näytön kautta (elokuvassa polarisoidun tyypin sijaan kalliimman aktiivisen sulkimen asennuksen sijaan), jonka asettaminen vaatii ilmeisesti paljon enemmän vaivaa. varmistaaksesi optimaalisen katseluetäisyyden. Pienen haukan jälkeen saimme sen toimimaan ja huomasimme, että se toimii kohtuullisella nopeudella, vaikkakaan ei aivan 2D-tilan upealla 60 fps:llä. Joten vaihdoimme takaisin.
2D-tilassa peli kuitenkin loistaa positiivisesti. Toki se koostuu noin 80 % varjoista, mutta jos varjoista voisi loista sitten... Joka tapauksessa zombien, helvetin koirien ja kelluvien demoninpäiden säälimätön hyökkäys on hätkähdyttävä muistutus siitä, että pelit ovat nykyään tehneet meistä heikkoja kaikesta kädestä pitämisestä. Demossa on lukuisia aseita avattuina ja valmiina vierimään lihavasta mutta hitaasti ladattavasta haulikkosta plasmakiväärin ja kranaatteihin.
Bethesda on niin luottavainen, että heidän konsoliversionsa ovat naarmuuntuneita, heillä ei ole edes PC-versiota esillä näyttelyssä. Konsoliversio pyörii pelottavaa vauhtia. Ja aina voimakkaassa ilmapiirissä on jotain, jonka helvetin nyt hieman lohkomainen renderöinti herättää edelleen, mikä saa Doom 3:n tuntumaan yhtä tuoreelta ja uudelta kuin koskaan.
Voimme ottaa tai jättää 3D:n. Kuten usein tapahtuu, sillä ei ole paljon todellista vaikutusta kokonaiskokemukseen. Mutta pelin niin taitavasti siirrettynä Xbox 360:lle saa meidät yhtäkkiä miettimään, onko kirjekuoren työntäminen enää todella tarpeellista. Vanha grafiikka vahvalla tuotannolla ja tunnelmallisella suunnittelulla voi silti näyttää sensaatiomaiselta. Ja tietysti vuosien Halo-tyyliset elvyttävät terveyspatukat, kahden viimeisen elinvoimapisteesi saavuttaminen ilman ilmaista palautumista näköpiirissä on tiukasti pakottava kokemus uudelleen.
Taistelet henkesi puolesta pimeässä hampaita kiristeleviä demonivauvoja vastaan, ilman mitään apua. Ja olimme unohtaneet kuinka hienoa se on.